EU:n ohjelmakausi vaihtuu – hankkeet tuovat Laukaaseen muutakin kuin rahaa
Kun puhutaan hankkeista, moni ajattelee rahan menoa, hanketyöntekijöiden armeijaa, raportteja ja byrokratiaa. Hankkeet vaativat toteuttajiltaan paljon, mutta ne myös antavat.
Hankkeiden tulokset näkyvät yritysten investoinneissa, työpaikoissa, innovaatioissa, uusissa palveluissa, kyläyhteisöjen aktiivisuudessa ja osaamisessa, joka jää alueelle hankkeen päätyttyä.
EU:n uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2028, ja sen myötä hanketoiminta muuttuu. Siksi nyt on hyvä hetki pohtia, mitä hankkeet Laukaalle merkitsevät.
Mitä hanketoiminta oikeastaan on ja miksi sitä tarvitaan?
Hankkeet ovat määräaikaisia kehittämistoimia, joilla rakennetaan jotain uutta, innovatiivista ja hyödyllistä. Hankkeissa tehdään asioita, joiden tekeminen on välttämätöntä kunnan elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn säilyttämiseksi muuttuvassa maailmassa, mutta jota ei voida tehdä kunnan perusrahoituksella eikä olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Kuntatalouden tiukassa tilanteessa tarvitaan ulkopuolista lisäresurssia, jotta pysytään kehityksen kelkassa ja elinvoimaisina myös tulevaisuudessa.
Hankerahoituksesta merkittävä osa tulee kunnan ulkopuolelta, useimmiten EU:lta ja valtiolta. Kunta maksaa osuutensa, mutta jokainen kunnan oma euro tuo mukanaan moninkertaisesti ulkopuolista rahaa. Hankerahalla on merkittävä vipuvaikutus.
Tämä raha ei ole kenellekään ilmaista. Suomi maksaa EU:lle vuosittain enemmän kuin saa takaisin, joten EU-rahoitus on pitkälti suomalaisten veronmaksajien jo maksamaa rahaa. Hanketoiminta on tapa, jolla osa siitä palaa takaisin omalle alueelle. Jos rahaa ei haeta, se ei säästy, vaan käytetään jossain muualla.
Mitä hankkeet ovat tuoneet Laukaaseen?
Hankkeiden hyödyt näkyvät usein hiljaisesti ja pitkällä aikavälillä. Vuosina 2022-2026 Laukaan kunnan toteuttamissa hankkeissa ja niissä yritysten hankkeissa, joissa Laukaan kunnan rahoitusneuvonta on ollut auttamassa hakijaa, on syntynyt mm. 18 uutta yritystä 28 uutta työpaikkaa ja investointeja yli kuudella miljoonalla eurolla. Hankkeiden myötä on vahvistettu yritysten toimintaympäristöä ja luotu uusia mahdollisuuksia; tästä esimerkkinä Saraakallion kalliotaidekohteen ympärille rakentunut matkailuliiketoiminnan kokonaisuus.
Yrityksille kunnan hanke- ja rahoitusosaaminen näkyy myös rahoitusneuvonnan kautta. Moni pieni yritys ei tiedä, mitä rahoitusmahdollisuuksia on olemassa, tai yrittäjällä ei ole aikaa perehtyä hakuprosesseihin. Laukaassa yrityksiä on autettu valmistelemaan hakemuksia kädestä pitäen, mikä on mahdollistanut investointeja ja kehittämistä, jotka muuten olisivat voineet jäädä tekemättä.
Kuntalaisille ja elinkeinoelämälle hankkeet näkyvät esimerkiksi yritysten toimintaympäristön kehittymisenä, palveluina, työllisyyden tukena ja maaseudun elinvoimana. Laukaassa paikallista kehittämistä tehdään myös Leader-toiminnan kautta yhdessä JyväsRiihi ry:n kanssa, mikä tuo rahoitusta suoraan kylien ja yhdistysten omaan kehittämiseen.
Uusi EU-kausi muuttaa pelisääntöjä
EU:n seuraava rahoituskausi kattaa vuodet 2028–2034, ja siihen liittyvät neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Vaikka lopullisia päätöksiä ei vielä ole, suunta on selvä. Muutos on suurempi kuin aiemmissa kausivaihdoksissa.
Ensinnäkin nykyiset erilliset rahastot, kuten aluekehitys-, sosiaali- ja maaseuturahastot, kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi, ja Suomi laatii niiden käytöstä yhden kansallisen suunnitelman. Rahoitus kohdistuu harvempiin mutta laajempiin kokonaisuuksiin, jotka ulottuvat usein yli kunta- ja maakuntarajojen.
Toiseksi rahoitus perustuu entistä enemmän tuloksiin. EU maksaa rahoituksen sen perusteella, saavutetaanko sovitut tavoitteet, ei pelkästään sen perusteella, mihin rahaa on käytetty. Tämä korostaa hankkeiden huolellista suunnittelua sekä selkeästi mitattavia ja realistisia tavoitteita.
Kolmanneksi yhteistyön merkitys kasvaa. Pienen kunnan on jatkossa luontevaa olla mukana isommissa kokonaisuuksissa yhdessä naapurikuntien, maakunnan, tutkimus- ja oppilaitosten sekä yritysten kanssa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös Laukaalle.
Yrityksille muutos voi tarkoittaa uusia rahoitusmahdollisuuksia mutta myös muuttuvia ehtoja ja rahoittajia. Siirtymävaiheessa kannattaa hyödyntää nykyisen kauden rahoitusmahdollisuudet ajoissa, sillä uusien hakujen avautumisessa voi olla viivettä.
Laukaalla on hyvät edellytykset olla mukana
Laukaa lähtee uuteen kauteen vahvoista asemista. Kunnassa on vuosien aikana kertynyt monipuolista hanke- ja rahoitusosaamista, ja meillä on toimivat verkostot naapurikuntiin, maakuntaan, tutkimus- ja oppilaitoksiin, rahoittajiin ja yrityksiin. Lisäksi Laukaan sijainti Jyväskylän seudulla, monipuolinen yrityskenttä ja elinvoimainen maaseutu tekevät kunnasta luontevan kumppanin laajoihin kehittämiskokonaisuuksiin.
Vaikka hankkeet ovat jatkossa entistä laajempia, oma osaaminen ja verkostot ratkaisevat paljon. Niiden avulla Laukaa voi tuoda omat tarpeensa ja vahvuutensa mukaan yhteisiin hankkeisiin ja varmistaa, että hyödyt osuvat juuri niihin asioihin, jotka ovat laukaalaisille tärkeitä.
Yhdessä eteenpäin
Hanketoiminnan arvo ei synny hakemuksista tai raporteista, vaan siitä, mitä niiden avulla saadaan aikaan: uusia työpaikkoja, yritysten kasvua, osaamista ja palveluja, jotka tekevät Laukaasta hyvän paikan asua ja yrittää. Uusi ohjelmakausi tuo muutoksia, mutta perusajatus pysyy samana; kun tunnemme rahoitusmahdollisuudet ja teemme yhteistyötä, saamme koko Euroopan yhteisiä varoja käyttöön laukaalaisten hyväksi.
Seuraamme uuden kauden valmistelua tiiviisti ja kerromme siitä lisää, kun asiat tarkentuvat.
Kirjoittaja Reijo Himanen on Laukaan kunnan hankeasiantuntija .